tiistai 24. syyskuuta 2013

Kurssipalaute

    Mielestäni kurssi oli kokonaisuutena toimiva paketti. Onnistuin niissä kaikissa tavoitteissa. Tällä kurssilla tekstien sisällöt monipuolistuivat ja olen erittäin tyytyväinen, että teksteistä tuli näinkin hyviä.
   Teksteistä parhaiten onnistui varmaankin essee, jossa kirjoitin Itämerestä. Kyseiseen esseeseen sain paljon tekstiä, koska oli helppoa kirjoittaa, kun oli mielenkiintoinen aihe. Esseet sujuvat hyvin, mutta tekstitaidonvastaukset ovat sellaista näpertelyä, että siitä ei meinaa tulla mitään, mutta treenaamisella sekin saadaan kuntoon.
 Itselläni ei ollut aikataulun kanssa mitään ongelmaa, vaan jokaiseen tekstiin saatiin käyttää tarpeeksi aikaa.
Tekstejä oli sopivasti. Tämä kurssi oli itselleni todella hyödyllinen, sillä minun katseeni on käännetty kevään ylioppilaskirjoituksiin.

5. Voiko Itämeri vielä pelastua?

  4. Monet suomalaiset varmaan tietävät, että Itämeri on aika huonossa hapessa. Monesti näkee uutisen, jossa lukee "Itämerellä on havaittu sinilevää". Itämerellä on havaittu usein laajoja sinilevälauttoja. Kahden vuoden aikana kyseistä uutista ei ole näkynyt, joten tästä voisi päätellä, että Itämeren vedenlaatu on mahdollisesti saatu paremmaksi, mutta se ei poista yhtä tosi asiaa. Tutkimusten perusteella on saatu selville, että Itämeri on yksi maailman saastunein meri.

   Itämeren suurin uhka on mahdollinen laivaonnettomuus, joka voisi saastuttaa Itämeren todella pahasti. Typpi- ja fosforipäästöt sekä jätevesien laskeminen mereen rehevöittävät sen ja ennen pitkään elämä meressä kuolee. Euroopan laajin kuollut alue nimittäin sijaitsee Itämeren pohjassa. Onneksi onnettomuuden välttämiseksi Itämeren laivat ovat tuplapohjaisia, sillä Itämeri on äärettömän matala suhteessa muihin meriin. Vaikka Laivasta puhkeisi pohja, se ei laivan matkaa haittaa, sillä laivassa on edelleen pohja.

   Itämerta ei pelasteta päivässä, vaan siihen kuluu useampi vuosikymmen. Itämeren pelastusoperaatioon täytyy saada kaikki Itämeren ympärillä olevat maat. Jos Itämeri haluttaisi tosissaan pelastaa, täytyisi Itämeren rannoilla sijaitsevien maitten vähentää Itämeren kuormaa.  Suuri huolenaihe on Itämeren vedenlaatu, sillä paikka paikoin siellä on kohtia, jossa ei ole happea. Itämeren veden vaihtuvuus on todella heikkoa, sillä Itämeren vesi vaihtuu ainoastaan Tanskan salmista.

 Minua harmittaa, miten huonoon tilaan Itämeri on saatu. Meidän suomalaisten täytyisi olla ylpeitä Itämerestä. Eikä vain saastuttaa sitä. Suomalaiset ovat perustaneet järjestöjä, joiden tavoitteena on pelastaa Itämeri. Kaikkien Itämeren rannoilla sijaitsevien maiden olisi pitänyt ennaltaehkäistä Itämeren saastuttamista. Parempi myöhään, kun ei milloinkaan. Mutta suurin Itämeren saastuttaja on Venäjä, sillä Itämeren rannoilla olevat kaupungit laskivat jätevedet suoraan mereen. Nykyisin Venäjällä on aloitettu investoimaan jätevedenpuhdistamoita, jotka ovat suomalaisfirmojen aikaansaamia. Pietarin jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön vasta vuonna 2005. Muutaman vuoden aikana tätä kyseistä jätevedenpuhdistamoa on paranneltu useaan otteeseen, sillä nykyisin puhdistamon suodattimet suodattavat entistä paremmin fosforia. parempien suodattimen ansiosta Itämeren fosforipitoisuus on alentunut.

Itämeren pelastusta täytyy jatkaa pitkään, jos halutaan parantaa Itämeren vedenlaatua. Tämä prosessi on äärettömän työlästä, mutta se on sen arvoista. Olisi hienoa, jos Itämeri saataisiin hyvään kuntoon. Siitä olisi varmaan kaikille hyötyä. Mielestäni Itämeri on vielä pelastettavissa, joten jokaisen suomalaisen on tehtävä jotain Itämeren hyväksi, jos haluamme pelastaa kuuluisan Itämeren. Jokaisen suomalaisen olisi nyt aika ottaa esiin auttava käsi ja pelastaa Itämeri. Pelastetaan Itämeri yhdessä.  

4.Ihmisiä rahastetaan

13.  Miksi urheilu siirtyy maksukanaville? yksi syy tähän on, että lähes kaikki maksukanavien omistajat ovat ulkomaalaisia. Joten suomalaisten rahat menevät ulkomaisiin taskuihin.

  Kolumnissaan " Penkkiurheilija, sinua rahastetaan" Petteri Järvinen viittaa urheilun siirtymisen maksukanaville. Hän kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaikki urheilu on siirtynyt maksukanaville. Tämän on aiheuttanut monille penkkiurheilijoille ärtymystä.

Onneksi Yleisradio näyttää Jalkapallon MM-kisat ja Kesä- ja talviolympialaiset, mutta mielestäni voisi myös näyttää lentopallon ja koripallon MM-kisat kokonaisuudessaan. Jääkiekon MM-kisat saisi tulla takaisin ylen kanaville, sillä nykyisin Jääkiekon MM-kisat tulevat MTV3:lta. Kolmonen näyttää ainoastaan Loppupelit sekä Suomen pelit. Muutama vuosi sitten Yleisradio näytti jääkiekon MM-kisojen kaikki pelit, mutta nyt joutuu hankkimaan maksukanavia, jos haluaa nähdä muittenkin joukkueitten pelejä, kuin Suomen.

Petteri Järvinen toteaa, että tulevaisuudessa ihmisien on varauduttava maksamaa entistä enemmän, jos haluaa katsoa urheilua. Nykyisin penkkiurheilijan tulisi hankkia useampi maksu tv kortti, sillä monet urheilutapahtumat tulevat eri kanavilta ja näitä kaikkia kanavia ei saa samalle kortille. Näyttää siltä, että maksukanavat ovat tulleet jäädäkseen.

Petteri Järvinen toteaa, että Kymmenessä vuodessa penkkiurheilija on joutunut maksamaan jopa muutamia tuhansia euroja digilaitteisiin, kuten digiboksiin, tilaamaan maksullisia urheilukanavia ja lisäksi maksamaan tv-maksun.

Tulevaisuudessa ihmisiä rahastetaan entisestään, kun Yleisradio siirtyy teräväpiirtolähetyksiin. Ihmiset joutuvat hankkimaan uuden television. Onko näissä digitouhuissa enää mitään järkeä?

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

"Mikä on (ylioppilas)essee ja miten se tehdään?"

(ylioppilas)essee voi olla, mikä tahansa teksti. Yleensä esseet ovat aineistopohjaisia ja pohjatekstit voivat olla esim. runoja, romaanikatkelmia, kolumneja, pääkirjoituksia jne. Myös jokin kuva voi olla aineistona.

Kokeessa voi myös olla tehtävä, jossa on pelkkä otsikko tai lyhyt johdatus. Kyseistä otsikkoa on käytettävä.

Aiheita on neljätoista, josta valitaan yksi. Puolet ovat otsikkotehtäviä ja toinen puoliskoon sisältyy aineisto eli pohjateksti, jota on käytettävä.

Ylioppilasesseen tarkoituksena on nähdä, miten hyvä yleissivistys, ajattelu kehittyneisyys, kielellinen ilmaisukyky ja kokonaisuuksien hallinta oppilaalla on.


maanantai 2. syyskuuta 2013

3.Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, ymmärrät muita (Tiede 8/2012)

Voiko kirjojen lukeminen poistaa stressiä? Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan, puolentunnin lukeminen alensi verenpainetta, sykettä ja stressin tuntua. Tämä vastaa samanpituista joogahetkeä tai televisio huumorin katselua.

   Ohion yliopiston tutkijat pääsivät siihen lopputulokseen, että ihminen voi kirjaa lukiessa hypätä kirjan lumoihin siten, että hänen käyttäytyminen ja asenne muuttuvat.
Kyseiseen liittyy myös huonot puolet. Onnettomat nuoret ottivat mallia Johan Wolfgang von Goethenin päähenkilön teosta, josta seurasi itsemurha-aalto 1700-luvun lopulla.

   Ohiolaistutkimuksessa kävi ilmi, että ihmiset voivat saada kirjaa lukiessa kansalaishyvetartunnan. Nuoret lukivat kertomuksen miehestä, joka meni äänestämään, he lähtivät äänestämään vielä viikon kuluttua lukemisesta.

  Lukemalla romaaneja ja fiktioita, ihmisestä tulee sosiaalisempi. Kokeet ovat todistaneet, että fiktiota lukeneet tajuavat paremmin sosiaalisia kuvioita kuin tietotekstiä lukeneet

Eniten uutta sanastoa löytyy tieteellisten julkaisujen tiivistelmissä, joissa on tuhatta kohti peräti 128 sanaa. Kirjat voittavat televisio-ohjelmat sanojen monipuolisuudella, sillä lastenkirjoissa on enemmän harvinaisempia sanoja, kuin televisio-ohjelmissa.

Aivokuvauksista on saatu selville, että paneutuva lukija käyttää molempia aivopuoliskoja, kun pintalukija ei tähän kykene.

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Pohjustava tehtävä

-Tekstin on kirjoittanut Tiede-lehden toimitusjohtaja Mikko Puttonen.
-Tekstin otsikko on "Ihminen Lue romaani, tajuat muita.
- Teksti on julkaistu Tiede-lehdessä joulukuussa 2012. 
- Tekstin aihe: Kirjaa lukemalla, tekee hyvää aivoillesi.
-Kertoa Ohion yliopiston tutkimuksista, Stressi väistyy, sanavarasto lisääntyy.